5 asiaa, joita opettajat pohtivat mobiilitaipaleensa alussa?

Yleinen

Ympäri Suomea kiertäessä olen tavannut satoja opettajia eri kouluasteilta. Olemme yhdessä etsineet vastauksia kysymyksiin, harjoitelleet käyttämään alati muuttuvia sovelluksia, pohtineet niiden lukemattomia pedagogisia soveltamiskohteita, sekä kaiken tämän digitaalisuuden syitä, seurauksia, haasteita ja mahdollisuuksia.

On kuitenkin viisi asiaa, joita opettajat tuntuvat pohtivan ennakkokyselyissä, koulutuksissa ja koulutusten jälkeen, yleensä tässä esitetyssä järjestyksessä.

1. Mitä pelejä voisimme pelata?

Mobiililaitteet mielletään usein pelilaitteiksi ennen kuin niiden monipuolisiin ominaisuuksiin ollaan päästy kunnolla sisään. Monet pelit ovatkin hyvin suunniteltuja, opettavaisia, motivoivia ja hauskoja. Suosittuja pienten oppilaiden pelejä viime vuosina ovat olleet mm.

  • Matikkakunkku, Dragon Box, Lolan matikkajuna
  • Ekapeli Alku, Sanataituri, Molla ABC

Perinteisten pelisovellusten pedagogiseen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin monesti yksin tekeminen ja toisinaan se, että pelataan palkkioksi, kun jokin muu asia on tehty. Tästä saattaa seurata nopea kyllästyminen ja pettymys: “Oliko tämä nyt sitä uudenlaista oppimista”. Silloin seuraava askel voi tuntua opettajasta työläältä ottaa. Ei ehkä olla edes kuultu pelillisistä toteutuksista, joissa liikkuen voidaan hyödyntää vaikka seppo-alustaa, luoda omaa Minecraft-maailmaa tai juosta koulun pihalla keräämässä Jungle Race -hedelmiä!

2. Miten tehdään monivalintoja, tietovisoja ja sähköisiä kokeita?

Etenkin aineenopettajat tuntuvat olevan kovasti monivalintatestien sekä sanasto- ja käsiteharjoitusten perään. Kahoot-innostusta oli havaittavissa tänäkin vuonna ympäriinsä. Ja mikä ettei!

Socrative-kokeet, Quizlet-harjoittelu ja googlen lomakyselyitä sisältävä QR-koodisuunnistus ovat mainioita tapoja opiskella mitä erilaisimpia asioita. Sähköiset testit ovat kivoja, motivoivia ja uudella tavalla toteutettuja pedagogisesti tuttuja juttuja. Valveutunut opettaja huomaa tietenkin kysyä, miten käy syvällisemmän oppimisen ja reflektoinnin, jos kaikki kokeet tehdään näin. Se on hyvä kysymys ja vie kohti seuraavaa digiaskelta.

 

3. Mitkä ovat parhaita video-, sarjakuva- tai kirjasovelluksia?

Monimediainen tuottaminen on mielestäni mobiililaitteiden oppimiskäytön parhautta. Dokumentoi, tarinoi, jäsennä, näytä, ohjeista, demonstroi ja vaikka mitä! Perinteiseksi jo käyneet sovellukset, kuten

  • iMovie ja WeVideo (videonmuokkaus),
  • Book Creator (kirjasovellus)
  • Strip Designer (sarjakuvasovellus)
  • Popplet (mindmapit) ja
  • iStopMotion ja StopMotion (animaatio)

ovat saaneet rinnalleen visuaalisuutta ja suunnitelmallisuutta ruokkivia tarinankerronnan sovelluksia kuten

  • Adobe Voice ja Adobe Slate tai O365:n Sway,
  • Shadow Puppet Edu ja Chatter Pix Kids tai
  • Canva ja Quick/Over app sekä
  • GreenScreen tuotokset.

Näillä saa nopeasti oppilaiden näköistä, erilaista ja hauskaa tekemistä aikaiseksi. Ja sitten opettaja kysyy: mutta miten tämä liittyy oppimiseen? Ja se on mahtava kysymys, joka on kaiken alkujuuri, se mistä lähdetään oikeasti liikkeelle ja päästään asiaan.

4. Minne kaikki tuotokset laitetaan kun laitteet täyttyvät?

Kun ollaan opittu etsimään, jäsentämään ja tuottamaan informaatiota mobiililaitteilla, täyttyvät yhteiset laitteet pikavauhdilla erilaisista tuotoksista. On tärkeää tietää, mikä on oppilaan/ryhmän/koulun oma tallennuspaikka, minkä kautta tuotosten lisäarvo herää eloon, missä materiaaliin voidaan palata uudelleen ja mistä se linkittyy oppimisen tavoitteisiin. Tämän paikan kautta mobiililaitteista tulee oikeasti oppimisen työvälineitä. Opettajan kone tai luokan pilvikansio eivät ole kestäviä ratkaisuja kokonaisuuden kannalta.

Tällä hetkellä yleisimmät tallennustilat ovat oppilaitoksissa:

  • Henkilökohtaiset pilvipalvelut, kuten Google Drive ja O365
  • Oppimisalustat, kuten Pedanet, Moodle ja Fronter
  • Uusi alakouluillekin sopiva palvelu Showbie
  • Kotimainen videoarkistopalvelu Flowbox
  • Ja tietysti Youtube ja Vimeo

5. Mikä tämän kaiken lisäarvo on oppimisen ja opetuksen näkökulmasta?

Kollegani Teemu Moilanen on todennut, että tämä kysymys on sellainen, johon jokainen löytää oman tiensä ja oman vastauksensa. Sitä ei voi kukaan ulkopuolelta antaa. Vastauksen äärelle voi kuitenkin päästä lähtemällä pohtimaan tieto- ja viestintätekniikan roolia maailmassa ja tiedonkäsitystä:

  • Miten tieto- ja viestintätekniikka näkyy maailmassa nyt ja tulevaisuudessa: arjessa, vapaa-ajassa, työssä ja koulussa?
  • Mikä on relevanttia tietoa, mistä ja miten sitä haetaan, tuotetaan, muokataan ja jaetaan?

Tässä olivat nämä viisi asiaa, joita opettajat pohtivat mobiili- ja digitaipaleensa alussa. Kenties huomaat, että kun kysyminen aloitetaan koko kunnan tai yksittäisen organisaation tasolla päinvastaisessa järjestyksessä, voivat vastaukset alkupäänkin kysymyksiin löytyä nopeammin, eikä jäädä niin helposti jumittamaan johonkin yhdenlaiseen toimintatapaan.

Vuonna 2016 koulutamme, opastamme ja ohjaamme jälleen kasvokkain, verkossa ja konsultoiden uusia ja vanhoja tuttuja asiakkaita.

Näitä yhdessä suunnitellen on mukavaa aloittaa uusi vuosi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *