Vauhdin hurmaa ja supertehokkaita silmäpareja [Ilona British Museum 2/3]

SCOO

Tämän viikon artikkeli on syntynyt Microsoftin digitaalisen oppimisen strategiajohtaja Kati Tiaisen British Museumissa pitämän ”Oppimisen 4. vallankumous” -esityksen pohjalta. Ensi viikolla aiheena on Ilonan  SCOO-palveluun liittyvä tarina. Viime viikolla hämmästeltiin Ilkka Halavan tulevaisuuden suuntaviivoja.

Teksti: Maj-Britt
Kuvat: Maj-Britt, Irina, pixabay.com (lumileopardi)

Vauhdin hurmaa ja supertehokkaita silmäpareja

Niille lapsille, jotka murehtivat, etteivät pääse auton rattiin kokemaan vanhempiensa lailla vauhdin hurmaa ja vapautta, luo lohtua WEF:n (2015) maltillinen ennakointi, jonka mukaan vuonna 2025 yhä 90 prosenttia autoista tarvitsee hyvän, raittiin ja turvallisen kuskin!

World Economic Forumin “Deep Shift - Technology Tipping Points and Societal Impact” -raportti (WEF, 2015) oli osa Kati Tiaisen esitystä. Teknologian käännekohtia ennakoivassa raportissa vuonna 2025 jo peräti 30%:ssa yrityksiä hyödynnetään auditoinnin apuna keinoälyä (AI= artificial intelligence), mutta päätöksenteon kumppaneiksi keinoäly ei aivan yhtä ripeästi pääse. Todella iso juttu oppimisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta on kuitenkin se, että jo vuonna 25 ennakoidaan 90%:lla koko maapallon väestöstä olevan käytössään älypuhelin sekä säännöllinen ja vakaa pääsy nettiin!

Tiaisen esityksen ehdoton hurmuri oli pörröturkki lumileopardi. Se sai jokaisen kuulijan napittamaan tiukasti esitystä. Esimerkki ja tarina sympaattisesta kissaeläimestä oli voimakas, sillä me ihmiset olemme empaattisia otuksia. Harvassa ovatkin sellaiset esimerkit keinoälystä, jotka olisi vaivatonta ymmärtää. Tämä oli. Katin kuvakavalkadin kautta pääsimme mukaan tutkijoiden maailmaan, jossa keinoälyn rooli on toimia tutkijoiden analyysityön apuna.

Lumileopardit ovat arkaa väkeä ja laji on uhanalainen. Yksilöitä kartoitetaan mm. kuvaamalla niitä elinympäristössään Himalajalla. Laji viihtyy kuuden kilometrin korkeudessa ja maasto on ihmiselle haastava. Lumileopardi on ns. indikaattorilaji, eli sen levinneisyys ja hyvinvointi kertovat Himalajan ekosysteemin yleistilanteesta. Lajia lasketaan ja tarkkaillaan riistakameroiden avulla ja kameran vieminen ja sen takaisin hakeminen tarkkailukohteesta kestää useita päiviä. Parin kuukauden mittainen periodi tallentaa kameralle 100 000 kuvaa ja näitä kartoituksia tehdään vuodessa 15. Kuvien joukossa on lumileopardeja, mutta myös muita eläimiä ja usein pelkkää Himalajan maisemaa. Kuvien seulominen ihmistyönä olisi siis lähes loputon savotta. Tutkimustyön apuna konenäkö on väsymätön ja tarkka kumppani.

Kati Tiaisen toinen AI-esimerkki kertoi ohjelmistokehittäjä Saqib Shaikhista. Saqib on ollut kehittämässä sovellusta, joka kertoo keinoälyn avulla käyttäjälle, mitä ympärillä on. Älypuhelimen ja älylasien (smart glasses) yhteistyössä ympärillä oleva digitalisoituu ja data välittyy käyttäjälle konkreettisena tietona, kuten mitä ympärillä on tai tapahtuu, keitä on läsnä ja millaisia ilmeitä heillä on.

Innovaatio on suunnattu apuvälineiksi heikkonäköisille ja sokeille. Saqib Shaikhin esimerkki lämmittää mieltä. Mies itsekin on sokea ja hän käyttää kehittämäänsä sovellusta Pivothead SMART -laseilla ja älypuhelimen sovelluksella (ladattavissa AppStoresta, linkki tekstin lopussa).

Kuva: Irina Keinänen

Summa Summarum. Myös Kati Tiaisen esityksestä välittyi sama väkevä viesti kuin Halavan aikaisemmasta puheesta: työ on muutoksessa, työtehtävät muuttuvat ja suuri osa nykytyöstä katoaa kokonaan. Ja sitten on vielä valtava määrä työtä, jota emme nyt tunne tai osaa nimetä, mutta joista saimme jonkinlaisen käsityksen esitettyjen AI-esimerkkien avulla.

Avainsanat: , , ,

Nämä saattavat kiinnostaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *