Miksi Huhtasaaren gradu nousi uudelleen käsittelyyn?

Turnitin, Yleinen

Tässä blogissa kerron, miksi Laura Huhtasaaren gradun plagiointiasia nousi uudelleen esille. Samalla kuvaan, miten monipuolinen, sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä toimii ja miksi kustantajien tahtotila on oikeasti iso akateeminen ongelma Suomessa. Miten vastaavia tilanteita voidaan estää tulevaisuudessa?

"Plagiaatunnistin" toimii niin, että se vertaa tutkittavaa tekstiaineistoa järjestelmän tietokannassaan oleviin materiaaleihin. Tietokanta on valtava ja kasvaa joka päivä. Käyttäjälleen järjestelmä on nopea ja tarkka.

Järjestelmän tietokantaan arkistoidaan

  • Websivustoja
    • Järjestelmä systemaattisesti seuraa ja indeksoi akateemisesti mielekkäitä sivustoja
    • Esimerkiksi wikipedian koko tietokanta indeksoidaan aika ajoin, siten tietokannassa on kaikki kieliversiot jo yli 10 vuoden ajalta.
  • Opiskelijoiden kirjoittamia aineistoja
    • Tietokanta sisältää kaikki sähköisesti arkistoidut gradut ja väitökset, ne on indeksoitu yliopistojen eri tietolähteistä.
    • Opiskelijoiden järjestelmän kautta opettajalle palautetut esseet ja työselosteet.
  • Kustannettuja aineistoja
    • Kustannetut aineistot ovat indeksoinnin kannalta pulmallisia, koska ne ovat maksumuurin takana. Siksi Turnitin on tehnyt satojen johtavien kustantajien kanssa indeksointisopimuksen, jolloin niiden aineistot indeksoidaan tietokantaan systemaattisesti. Kustantajille on oma teknologia, jolla he voivat tarkistaa kustannusprosessin aikana, ettei heidän aineistoihin ole jäämässä virheitä.
    • Suomessa sopimukset ovat vain Duodecimin ja VTT:n kanssa.
    • Vaikka indeksointi on veloituksetonta, muilla kustantajilla ei ole ollut tahtotilaa hoitaa tätä asiaa kuntoon, vaikka se ymmärretään akateemisesti tärkeäksi asiaksi.
    • Hyvin helppo ratkaisu kustantajalle on koota omat aineistot ja indeksoiduttaa koko arkistonsa kerralla. Akateeminen maailmakin kiittäisi.

Miksi Huhtasaaren case nousi esille nyt uudelleen?

Jyväskylän yliopiston teettämässä ensimmäisessä tutkinnassa ei löydetty Yle Femin löytämää lähdettä vuodelta 2001, koska sitä ei ole indeksoitu.

Tietokannassa ei ole kaikkia ”paperiaikana” tehtyjä graduja eikä Suomessa kustannettuja ja painettuja aineostoja. Kirjastoissa olla vielä lisää muitakin teoksia, joita Huhtasaari on voinut lähteinään käyttää.

Ylen löytämä gradu on julkaistu Helsingin opetusviraston julkaisusarjassa, mutta niitäkään kustanteita ei ole indeksoitu. Mikäli olisi indeksoitu, olisi vastaavuus löytynyt jo aiemmin.

Digitoidaan ja pulinat pois!

Jos löydetty lähde digitoitaisiin, voisi sitä helposti sanasta sanaan vertailla Huhtasaaren graduun ja muutamassa minuutissa tiedettäisiin vastaavuus. Sen jälkeen tämä vaihe olisi faktana tiedossa.

Ajojahti vai akateeminen prosessi?

Koko prosessi on lähtenyt liikkeelle Huhtasaaren aiemmista omista blogeista, joista puuttuivat lähdeviittaukset. Tämän jälkeen on hänen tekemisiään seurattu. Hänen Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutissa arkistoitu gradu skannattiin, jolloin sähköinen vertailu oli mahdollista. Nyt on löytynyt uusia lähteitä, jotka yhtä lailla pitää tutkia. Kyse on akateemisesta prosessista, jossa jokaisen tekemää tutkimusta ja kirjoittamista halutaan kunnioittaa.

Kaksi tärkeää kehittämisen kohdetta

Yliopistoille pitäisi luoda yksi yhteinen tietokanta, jossa olisi kaikki opinnäytetyöt. Vastaava tietokanta on jo ammattikorkeakouluilla (http://www.theseus.fi). Näille molemmille tietokannoille olisi helppo luoda tiedostoindeksointirutiini, jolloin kaikki niiden aineistot olisivat nopeasti ja luotettavasti mukana plagiaatintunnistuksissa. Tavoitteena tulisi olla valtakunnallinen yhteinen toimintamalli.

Suomalaisten kustantajien kannattaisi indeksoiduttaa kaikki omat tietoteokset ja tietokannat, jolloin heidän tietokirjailijoiden tekstejä suojattaisiin väärinkäytöksiltä.

Linkkejä

Ilona on globaalisti johtavan plagiaatin ehkäisemis- ja tunnistamisjärjestelmän, Turnitin Feedback Studion, maahantuoja. Turnitin on eniten Suomen yliopistoissa ja lukioissa käytössä oleva sähköinen plagiaatintunnistusjärjestelmä.

Turnitinin avulla autetaan opiskelijaa oppimaan tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja hänen luomaa tekstiä suojataan väärinkäytöksiltä. Samalla järjestelmä mahdollistaa opettajalle sujuvan tavan ohjata ja arvioida opiskelijatöitä digitaalisesti.

Allekirjoittanut on toiminut järjestelmän asiantuntijana vuodesta 2010.

Kun pohditte "opetuksen digitalisointia", niin lukioissa kuin korkeakouluissa, ottakaa yhteyttä:

      • Risto Korhonen
      • Turnitin-asiantuntija
      • risto [at] ilonait.fi
      • puh 040-5057655

Kommentit:

  1. Samaa mieltä olen siitä, että kaikkien kotimaisten korkeakoulutusinstituutioiden (ts. yliopistot ja AMK:t) opinnäytteet olisi pitemmiten saatava samaan tietokantaan. Mielellään näkisin, että myös asiaan liittyvät tietojärjestelmät yhdistettäisiin. Esimerkkinä mainittakoon niin kutsutut tutkimustietojärjestelmät, joita nykyisellään jokainen yliopisto ylläpitää itse vaihtelevalla menestyksellä.

    Suomalainen erityispiirre on myös se, että läheskään kaikkia väitöskirjoja ei julkaista elektronisessa muodossa kaikille avoimessa (open access) muodossa. Kun plagioinnista keskustellaan, väitän, että jopa tällä saralla on Suomessa korjattavaa. Mutta kun Suomessa ei ole korruptioita, eihän Suomessa ole myöskään plagiointia…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *