Kommenttia ”Kuinka tyhmä voi olla?” -artikkeliin Savon sanomissa

Turnitin, Yleinen

Savon Sanomat, Sunnuntaisuomalainen 30.4.2017

Tiedemies X: Kuinka tyhmä voi olla?

Savon sanomien Sunnuntaisuomalaisessa Tiedemies X -palstalla opettaja ja tutkija ihmettelee korkeakoulujen löysää akateemista kulttuuria plagiointien havaitsemisessa.

Kirjoittaja on oikeassa siinä, että opettajilla korkeakouluissa on hurja työtahti, jolloin heillä on hyvin vähän ohjausaikaa käytössään kutakin opiskelijaa kohden. Siksi opettajan ja opiskelijan työprosessia pitääkin kehittää niin, että hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia kehittää ja helpottaa opiskelijoiden ohjausta.

Kirjoittaja kuvailee hyvin, kuinka niinkin tärkeää asiaa kuin plagioinnin tarkistusta, jätetään tekemättä, kun oppilaitoksella on käytössään Urkund-järjestelmä. Jos plagiointiraportti on ulkoinen prosessi, niin työtaakan alla raportit jäävät helposti tutkimatta. Vika ei ole opettajan, vaan järjestelmän ja prosessin, joka ei toimi oppimista tukevalla tavalla. Eikä silloin myös oppilaitoksen tavoitteiden mukaisesti. Nyt liian paljon tahallisia ja tahattomia virheitä pääsee läpi hyväksymisprosessissa.

Onneksi kirjoittajan kuvaama tilanne ei koko Suomessa ole noin huono. Liki puolet Suomen korkeakouluista käyttää Urkundin sijaan Turnitin Feedback Studiota. Siinä ajatuksena on, että järjestelmää käytetään opintojen ensimmäisestä vuodesta lähtien opettajan ja opiskelijan välisessä tehtävien käsittelyssä, eikä vain opinäytetöitä tutkittaessa.

Kun opiskelija tekee tehtävän, opettaja lukee, antaa palautteensa ja arvioinnin yhdessä ja samassa näkymässä, joko oppimisalustassa tai Turnitinin omassa näkymässä. Samalla opettaja tutkii tekstien alkuperäisyyden helposti, mutta myös seikkaperäisesti. Opettajalla on käytössä erilaiset mm. pikaohjaustyökalut, äänipalaute ja arviontimatriisit. Näin ohjaus- ja arviointiprosessi on opettajalle nopea ja tehokas, eikä erillinen järjestelmä. Tehtävien tutkimiseen opettaja voi käyttää niin tietokonetta kuin vaikka älykännykkää.

Myös opiskelija näkee ohjaajansa arvioinnit ja ohjaukset yhdestä paikasta. Samalla järjestelmästä tulee oppimistehtävien sähköinen portfolio. Opiskelija voi palauttaa tehtävänään tekstiä, kalvoja, kuvia tai mitä vaan ja niihin kaikkiin opettaja voi antaa palautetta ja ohjausta. Näin opiskelija voi jatkaa tehtävänsä muokkaamista ja palauttaa uudelleen, jos tehtävän aikataulu ja opettajan tehtävälle laittamat asetukset sen sallivat.

Kun Turnitinia käytetään kaikilla opintoasteilla, niin se tulee opiskelijoille tutuksi ja akateemisen kirjoittamisen käytännöt kehittyvät vuosi vuodelta.

Opinnäytetyöt ovat ajallisestikin pitkä prosessi. Siksi on fiksua, että prosessin kaikki vaiheet alkusuunnitelmasta lopullisen tekstin arviointiin työstetään Turnitinin välityksellä. Kun aikanaan työ valmistuu, on siitä karsittu kaikki virheet pois, jolloin opiskelijan tai opettajan ei tarvitse jännittää ”plagiointiraporttia”. Näin Turnitinista hyötyvät kaikki - opiskelijat, opettajat ja oppilaitokset, tietty koko akateeminen kulttuuri.

Tiedemies X on kirjoituksessaan oikeassa siinä, että akateeminen ala on kovaa kilpailua ja moniin keinoihin ryhdytään tuloksien saavuttamiseksi. Siksi on tärkeää, että korkeakouluilla on käytössään parhaat työvälineet ja prosessit oppimisen ja opettamisen tueksi.

Turnitinin teknologia tekstin alkuperäisyyden havaitsemiseksi on uniikki, perustuu valtavaan akateemiseen tietokantaan:

  • Akateemiset kirjat ja julkaisut  (yli 160 miljoonaa)
  • jatkuvasti kasvavasta web-arkistosta (yli 60 miljardia websivua)
  • ja opiskelijoiden tehtävistä (yli 700 miljoonaa).

Kokemuksien mukaan opiskelijat kopioivat eniten kahdesta eri lähteestä - wikipediasta ja toisten opiskelijoiden tekemistä tehtävistä. Nämä molemmat ”lähteet” Turnitin eliminoi helposti. Esimerkiksi Wikipedian koko datakanta indekstoidaan aika ajoin, näin tietokannassa on vuosikausien wikipediamuutokset.

Aina, kun opiskelija palauttaa tehtävän järjestelmään, suojaa järjestelmä opiskelijan tekstiä muiden lainaukselta. Joka päivä järjestelmään tulee yli 200 000 opiskelijatehtävää globaalisti.
Turnitinia käytetään 15000 oppilaitoksessa yli 140 maassa.

Tule tutustumaan Turnitiniin!

Suomessa tämä "sähköisten tehtävien prosessin kehittäminen koskee kaikkia toisen tai korkea-asteen oppilaitoksia. Onneksi yhä useampi lukio on Turnitinin hankkinut, se helpottaa ajan kanssa myös kaikkia korkeakoulujen heidän opetuksessaan.

  • Turnitin Feedback Studion esittelywebinaari ke 10.5 klo 15-16 - ilmoittaudu
  • Tervetuloa tutustumaan!

Risto Korhonen

risto [at] ilonait.fi

040-5057655


Ilona IT on Turnitin-ratkaisujen edustaja Suomessa.
Risto Korhonen on työskennellyt Turnitinin eli ”sähköisesti palautettujen tehtävien” asiantuntijana vuodesta 2010.

Risto Korhonen on toiminut opetuksen IT-ratkaisujen näköalapaikalla toimittamalla erilaisia teknologiaratkaisuja kaikille kouluasteille jo liki 30 vuotta.

Nämä saattavat kiinnostaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *