Uutta inspiraatiota mobiilioppimiseen Turun norssissa

Sovellusinnostuksesta kohti kokonaisvaltaista opetuksen suunnittelua

Syksyllä 2014 ja keväällä 2015 Ilona IT on saanut olla mukana Turun normaalikoulun mobiilioppimisen hankkeessa, jonka puitteissa ala- ja yläkoulun opettajat ovat jakaneet asiantuntemustaan, kertoneet koulutustoiveistaan ja etenkin suunnitelleet omia käytännön toteutuksia iPadien hyödyntämiseen opetuksessa ja oppimisessa eri luokka-asteilla.

Turun normaalikoulu on iso, monikulttuurinen ja kansainvälinen koulu, jossa monimuotoiseen arkeen osallistuvat oppilaiden ja opettajien lisäksi opetusharjoittelijat. Opettajilta vaaditaan monipuolista osaamista mm. eriyttämiseen, erityisopetukseen, kieliin ja ohjaamisen taitoihin liittyen.

Perusopetuksen kaikilla 830 oppilaalla ja 80 opettalla on nyt käytössään henkilökohtaiset iPadit, joiden tarkoituksena on toimia työvälineinä, oppimisen välineinä ja luonnollisena osana oppimisen ja opetuksen arkea.

Tiedot ja taidot käytäntöön 

Hanke alkoi MOOP-hankkeena (opetushallituksen rahoittama mobiilioppimisen kehittämishanke), jonka alkutavoite oli varustaa perusopetus mahdollisimman kattavasti tablet-laitteilla. Tähän tavoitteeseen lähdettiin pyrkimään, koska edessä oli puolentoista vuoden remontti ja työskentely väistötiloissa ns. Paviljongeissa.

Pauliina-opastaaLaitteiden hankinnan yhteydessä päätettiin myös samalla aloittaa heti mobiilioppimisen pedagoginen kehittäminen. Hankkeeseen haluttiin mukaan ulkopuolinen vankkaa asiantuntemusta omaava organisaatio. Koululta oltiin yhteydessä Ilona IT:lle ja päädyttiin siihen, että asiantuntija, kouluttaja Pauliina Venho alkaa koordinoida hanketta yhdessä Turun normaalikoulun MOOP-ryhmän kanssa. Heti ensimmäisestä palaverista alkaen yhteistyö muotoutui tiiviiksi ja nopeasti eteneväksi prosessiksi.

Suurimmalla osalla opettajista oli jo syksyllä 2014 perustaidot iPadin ja yleisimpien sovellusten käytöstä osana opetusta. Niinpä seuraavana tavoitteena olikin tukea mobiililaitteiden pedagogista käyttöönottoa auttamalla ja ohjaamalla opettajia teknologiaa hyödyntävien opetus- ja oppimisprosessien suunnittelussa. Toimintamalliksi muodostui yhdessä suunnitellen pajatyöskentely, jossa tuetaan luokkien, aineryhmien ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä mobiilioppimiseen liittyvien kokemusten ja käytäntöjen jakamista opettajien kesken.

Suunnittelua, yhteistyötä ja pientä päänvaivaa

Osallistujien tehtävänä oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida opettajien ja oppilaiden lähtökohdista mielekäs, konkreettinen mobiilioppimisen prosessi keväälle 2015. Suunnittelun vaiheet, prosessikuvaus ja arvioinnin suunnitelma jaettiin yhteisellä blogialustalla. Suunnittelu tehtiin 3-5 opettajan ryhmissä. Tavoitteena oli koko ajan se, että kaikki voivat oppia toisiltaan, eikä olla etsimässä valmiita ratkaisuja.

Toteutuksen rakenne:

  • Kokonaistoteutuksen suunnittelu johdon ja hanketoimijoiden kanssa
  • Kolmen tunnin pajapäivä opettajille
  • Suunnitelmien kommentointi yhteisellä blogialustalla
  • Kolmen tunnin pajapäivä, jossa suunnitelmat tarkentuvat
  • Valmiiden toteutusten dokumentointi yhteisellä alustalla

Jokaisen Norssi-Jaritoiminnallisen vaiheen välissä pidimme yhteyttä verkkokokousten avulla. Ilona IT:n Pauliina Venho oli alusta asti mukana suunnittelussa yhdessä oppilaitoksen rehtorin ja projektiryhmän kanssa tutustuen samalla norssin koulukulttuuriin ja ajankohtaiseen tilanteeseen. Pajapäivien rakenne, ryhmien organisointi, ohjauksen järjestäminen ja aikataulutukset – kaikki suunniteltiin yhdessä, enimmäkseen verkkokokoustamalla Adobe Connectilla. Muistiinpanot kokouksista hoidettiin Ilona IT:n puolesta. Pauliinan tehtävänä oli myös suunnitella pajojen tehtävänantoja siten että ne tukisivat teknologian hyödyntämisessä eri vaiheissa olevien opettajien osaamista ja tavoitteita.

Pajapäivät aloitettiin tiiviillä asia- ja esimerkkipitoisilla alustuksilla, sillä aikaa haluttiin jättää työskentelylle. Lisäapuna ryhmien vieritukena toimi Turun norssin oma tvt-asiantuntija Jari Sjölund. Kun ensimmäisten pajojen suunnitelmat oli tehty, Pauliina kommentoi niitä antaen ideoita ja käytännön vinkkejä seuraavalle kierrokselle. Tavoitteena oli, että tehtävä aiheuttaisi pientä mutta ei ylitsepääsemätöntä päänvaivaa ja niin se menikin. Kaikki ryhmät saivat suunnitelmat tehtyä. Toteutusten tarinoita vielä odotellaan.

Oppilaiden ja opettajien näköisiä toteutuksia

Tärkeää koko toteutuksessa on ollut, että se on opettajien, heidän oppilaidensa ja koulun itsensä näköinen. Tähän tavoitteeseen päästiin hyvin. Jokaisen opettajan oli mahdollista lähteä toteuttamaan kehittämishanketta täysin omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Hyvää oli myöskin se, että kenenkään ei tarvinnut toimia yksin. Ohjattu, aikataulutettu ja työajalla toteutettu hanke mahdollisti myös keskittymisen mobiilioppimisen eteenpäin viemiseen.

Ilona IT:n ja PauliinaNorssiopet_into Venhon asiantuntija-apu mahdollisti sen, että toteutuksissa päästiin nopeasti eteenpäin. Opettajat saivat tarvitsemansa täsmäavun. Projektissa vältettiin myös se, että opettajat olisivat joutuneet tekemään tai kuuntelemaan sellaista, mitä he jo osaavat ja hallitsevat.

Toteutustapoja on kehitetty ja muokattu hankkeen aikana. Verkko ei aina toiminut ja joskus ohjeet olivat epäselviä, mutta kaiken kaikkiaan hankkeeseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Jokaiselle oli jotakin, eikä turhautumiselle ollut tilaa.

MOOP eli mobiilioppimisen hanke on muuttunut REMOOPS –hankkeeksi:

  • Remontti ja ratkaisukeskeisyys
  • Ehkäistään eriytyminen ja toimitaan yhdessä
  • Mobiilioppiminen jatkuu
  • Ops työ jatkuu
  • Oivalletaan toimintakulttuurin kehittämisen hyöty
  • Parasta laatua pyritään tekemään
  • Suuri mahdollisuus

Tulemme jatkamaan hanketta Ilona IT:n ja Pauliina Venhon kanssa. Ensi syksynä liitämme mobiiilioppimisen myös entistä enemmän akateemisen kielitaidon kehittämiseen, monilukutaitoon sekä oppilaiden osallisuuden kehittämiseen.

Rehtori Annika Hongisto ja vararehtori Satu Kekki, satu.kekki [at] utu.fi, puh. (02) 333 7823


Erilainen toteutus Ilonan näkökulmasta

Turun normaalikoulun kaltainen toimintatapa mahdollistaa sen, että tekeminen lähtee liikkeelle oppilaitoksen omasta kulttuurista. Kun rehtorit ovat sitoutuneita prosessiin ja heillä on aktiivisia opettajia rinnallaan, on helpompaa tuoda ideoita ja tukea ulkopuoliselta taholta. Näin myös kehittämisen tavoite ja toiveet sisällöstä ja menetelmistä tulevat oppilaitoksen omasta käytännön maailmasta, eikä jostain ulkopuolelta. Myös apu saadaan akuuttiin tarpeeseen kaikkien osaaminen huomioiden.

norssiopetHyvä puoli on myös se, että malli hellästi pakottaa opettajat työhön. Sosiaalinen paine on hyvä eteenpäin työntäjä, vaikka osalle se aiheuttaisi hieman ahdistustakin. Haasteita tulee vain, jos laitteen käytön ja tärkeimpien sovellusten perusosaamista ei vielä ole. Lisäksi se, että kerrankin on yhteensä kuusi tuntia aikaa suunnitella yhdessä kollegojen kanssa opetusta, tuntuu olevan todellista luksusta peruskoulun opettajien (ja varmasti muidenkin kouluasteiden) arjessa. Opettaja saattaa vasta tällöin huomata, että teknologiaa hyödyntävän opetuksen ja oppimisen kokonaisvaltainen suunnittelu vaatiikin aiempaa erilaista tietoa, taitoa ja ennakointia. Kun teknologian integroiminen opetukseen pakottaa suunnittelemaan hieman toisella tavalla, pitää herätellä myös vanhoja, ehkä jo unohtuneitakin pedagogisia taitoja. Norssissa nämä taidot ovat  aktiivisina sen vuoksi, että opettajat ohjaavat jatkuvasti opettajaksi opiskelevia mutta monissa kouluissa näitä metataitoja ei ehditä välttämättä kehittää oman opetuksen ohella.

Opettajien täydennyskoulutuksista

Perinteisillä 3-6 tunnin koulutuksilla on paikkansa perustaitoja antavina, inspiroivina ja innostavina tuokioina arjen keskellä. Ne ovat hyvä alku, muistutus tai herätys, mutta jäävät helposti irralliseksi, jos opettajat jätetään yksin uuden teknologian kanssa. Kun halutaan syvempää oppimista ja organisaatiomuutosta, on Turun norssin kaltainen toteutus varmasti kauaskantoisempi. Osa norssin opettajista on jo kokeneita teknologian hyödyntäjiä, joten tällä hetkellä intranetissä onkin tarjotin, jossa voi kertoa mitä kukin osaa opettaa toisille ja toisaalta toivoa, minkälaisille taidoille olisi tarvetta. Näin koulun sisäinen osaaminen leviää ja jalostuu muuttuvien tarpeiden mukaan.